Taas sen näin, että minulla nyt vain pitää olla kortin saaja ja hänen persoonallisuutensa tiedossa,muuten ei oikein synny omalle silmälle mielekästä jälkeä.
Tässä nyt kuitenkin esittelyyn kortti jolle varmaan aikanaan löytyy saaja.
Korttipohjana on craftin värinen valmis korttipohja.
Hankin jokin aika sitten Heinikasta Memory Boxin maskin, jota halusin testata.
Olin jo aiemmin tehnyt seuraavan elementin, jota halusin käyttää jossakin kortissa.
Ensimmäisenä maskasin kartongille Inka-Goldin Platin sävyä, sitten kahta erilaista Distress Inkin mustetta. Jäljestä tuli niin mukavaa, että stanssasin siitä Spellbindersin scalloped oval -stanssilla kuvion. Reunoihin inkkasin Vintage Photo-sävyä Distress Ink musteella.
Seuraavaksi tulikin sitten vastaan ongelma, mitä ovaalin keskelle.
Sain viime viikolla unelmien laitteen itselleni eli Cricut expressionin, joka on sähköinen leikkuri.
Laitteeni on käytetty, mutta se ei minua haittaa... olen vain aivan innoissani uudesta lelustani. Kiitos Heidi, tästä uskomattomasta tilaisuudesta!
Halusin sitten testailla myös tätä hankintaani.
Mukana tuli kasetti, jossa on mm. kirjaimet ja numerot.
Kävinpä sitten myös paikallisessa liikkeessä, josta löytyi tarrataustaista helmiäistä paperia. Siitäpä se ajatus sitten lähti; kun kerran tuo paperi toimi kuin unelma vanhan Cuttikseni ja stanssieni kera, niin miksi ei myös Cricutilla :)
Ja niinhän siinä kävi, että kaikki toimi toivotulla tavalla; leikkasin siis Cricutillani numerot 5 ja 0 halutussa koossa.
Näin minulla oli korttiini täydellisen kokoiset numerotarrat mieleisessä värissä.
Numerot siis liimasin ovaalin keskelle, ja ovaalin korttipohjaan.
Nyt tuli sitten se minulle haastavin kohta; kenelle tämä kortti on menossa... ei aavistustakaan...
Kaivelin esille kaikenlaisia koristeita... kukkasia, pitsiä, nauhaa, helmiä,heteitä...
Huoh...asettelin kukkasia pitsin ( vuosia sitten ostettua hieman rypytettyä) päälle...sitten siis heteitä sinne ja tänne...ruskea rusetti... helmikoristeet kumpaankin reunaan tuomaan keveyttä.
Yläosa kaipasi vielä jotakin... ainakin minun mielestäni ja sinne sitten liimasin isohkon ruskean kukkasen,joka on pyörinyt kukkarasiassani yksinäisenä vaikka kuinka ja kauan...ei pyöri enää :D
Siinäpä se... kortti jemmalaatikkoon odottamaan kenelle päätyy...minä en sitä vielä tiedä. Onpahan kerrankin varalla kortti, jos tulee tarve onnitella.
Mutta onko kortissa liikaa koristeita... vai liian vähän... vai onko koristeet vain yksinkertaisesti vääränlaiset...en oikein taas pääse itse selville... jokin kaihertaa mieltäni.
Mukavaa viikonloppua toivotellen
Ritva Vihreästä talosta
Kauniin näköinen on korttisi :)
VastaaPoista