Ei niin jouluinen lyhty

Kun sain tehtyä edellisen postauksen jouluisen lyhdyn, niin visiot alkoivat taas vilistä mielessäni.

Muistin , että minulla on hirsiseinä-kuosista kartonkia ja siitä se ajatus sitten taas lähti.

Ideana oli tehdä enemmän tähän vuoden aikaan sopiva lyhty. Itse asiassa mihin tahansa vuoden aikaan sopiva...

Varmaan viime viikonlopun visiitillä lapsuusmaisemiin oli myös osansa tähän visioon - siellä kun on pihapiirissä vanha hirsirakennus.

Ajatus ja visio oli, että mummun mökin ikkunasta näkyy valoa...

Yksityiskohtaa lyhdyn yläosasta.

Tässä visiossa on nyt sitten taas tätä minulle niin  tuttua  "hörsellystä".

Pitsiä ja ruusuja :)

Pitsi-rusetti...

... ja vihdoin koko lyhty.

Lyhty on tehty samalla tavalla kuin edellinenkin.

Eli Martha Stewartin Cherish -settiä ja Sizzixin Ikkuna-stanssia käyttäen.

Itse käytän osien kiinnitykseen ns. voimateippiä, koska se on tavallista kaksipuoleista teippiä jämäkämpää.

Ikkunan "lasina" käytin tällä kertaa normaalia kirkasta kalvoa, koska nyt ei tullut embossausta kohojauheella; näin ollen ei tarvinnut olla kuumuutta kestävää kalvoa.

Ja ellei kalvoa ole, voihan sen jättää poiskin.

Nyt mielessä jo pyörii uusi visio...:)

Sen toteutumista odotellen..

Mukavaa viikon jatkoa toivottelee

Ritva Vihreästä talosta

Keskikesän vintage kesäjuhla käsintekeville naisille

Keskikesän vintage kesäjuhla käsintekeville naisille-tapahtuma järjestettiin viime torstaina 3.7. Kokkolassa.
Järjestäjina toimivat Pian Pihapuoti ja Heinikka yhteistyössä.
Tarjolla oli luovaa tekemistä vintagen hengessä, sen mukaan kuin kukin halusi; tarjolla oli myös herkullista ruokaa ja juomaa...ja pisteenä i:n päälle alusta asti paikalla olleet saivat nauttia live-musiikista, kun Pian kotona kokoustanut TdC eli  Tutti da Capo  -naiskvartetti ,joka esittää a cappella musiikkia, lauloi muutaman laulun askartelumme taustalla.... suorastaan ylellistä :)

Ja millaisessa paikassa saimmekaan askarrella...koska päivä valkeni harmaana ja sateisena, niin luova tekeminen siirrettiin sisälle Pian kotiin, joka sijaitsee siis samassa pihapiirissä kuin Pieni Pihapuoti.
Itse olin aivan haltioissani paikasta - niin Pihapuodista kuin Pian kodista.Mukana ollut kamera tallensi yksityiskohtia ja tunnelmakuvia ihanasta päivästämme.... aurinkokin tuli esiin ja saimme nauttia päiväkahveista ulkona  Poksautettiin siinä kuohuviinipullokin keskikesän juhlamme kunniaksi ...:)

Heini toi Heinikan valikoimasta teemaan sopivaa shoppailtavaa ja Pian Pihapuodin ovet olivat myöskin auki tapahtuman ajan. Pyörähtipä puodissa ihan "oikeitakin" asiakkaita - ts. muita kuin juhlan osanottajia :)

Tässä sitten kollaaseina tuon päivän kuvasatoa... paljon jäi  vielä kuvia koneen kätköihin, mutta näistä kollaaseista toivon mukaan välittyy se, mitä näimme ja koimme tuon päivän aikana.

Tässä kollaasissa on kuvia Pian Pihapuodista ulkopuolelta. Jo tämä  sisääntulo on niin kaunis ja  katse tavoittaa useita kauniita yksityiskohtia; saa ikäänkuin pientä esimakua mitä tuleman pitää...

Näissä kahdessa kollaasissa on sitten kuvia, yksityiskohtia siitä mitä kaikkea suloista Puodista löytyykään...

Erityisesti haluan mainita alemman kollaasin alareunassa olevat enkelimekot, jotka ovat Pian omaa tuotantoa, ja joita saa eri kokoisina ja värisinä. Myös käsinkirjoitettu taulu on Pian omaa tuotantoa, ja Pia tekee kuvan tauluja myös tilauksesta vaikkapa lempirunostasi.

Hieman myös kuvaa siitä mitä ja missä askartelimme :)

Pakko todeta, että en ole koskaan niin kauniissa paikassa saanut askarrella kuin nyt saimme.

Kuvassa näkyy päivän aikana tuunattua, tuunaamista edelleen odottamaan jäänyt projekti - ei omani tällä kertaa, tosin yksi projekti jäi itselläkin hieman vaiheeseen; siitä sitten lisää joskus myöhemmin jos se valmistuu :)

Tässä sitten niitä kauniita yksityiskohtia Pian oman kodin puolelta  eli päivämme askartelupuolelta...

Kollaasin yläreunassa TcD eli Tutti da Capo ... ja muita päivän tunnelmia :)

Päivän teema näkyy muuten myös päivän emäntien Pian ja Heinin vaatetuksessa ...

Jottei tärkein unohtuisi, niin muutama kuva kollaasina päivän suussa sulaneista tarjoiluista :)

Takana siis päivä, jonka ihanalla nais-energialla ja hyvällä mielellä jaksaa pitkään.

Juhlapäivälle onkin luvassa jatkoa syksyn sadonkorjuun ja joulun teemoilla :)

Ihanaa kesän jatkoa toivottaa

Ritva Vihreästä talosta

Kortti jemmalaatikkoon...

Yritinpähän tehdä korttia, jolle ei ole saaja vielä selvillä...
Taas sen näin, että minulla nyt vain pitää olla kortin saaja ja hänen persoonallisuutensa tiedossa,muuten ei oikein synny omalle silmälle mielekästä jälkeä.
Tässä nyt kuitenkin esittelyyn kortti jolle varmaan aikanaan löytyy saaja.

Korttipohjana on craftin värinen valmis korttipohja.
Hankin jokin aika sitten Heinikasta Memory Boxin maskin, jota halusin testata.

Olin jo aiemmin tehnyt seuraavan elementin, jota halusin käyttää jossakin kortissa.
Ensimmäisenä maskasin kartongille Inka-Goldin Platin sävyä, sitten kahta erilaista Distress Inkin mustetta. Jäljestä tuli niin mukavaa, että stanssasin siitä Spellbindersin scalloped oval -stanssilla kuvion. Reunoihin inkkasin Vintage Photo-sävyä Distress Ink musteella.
Seuraavaksi tulikin sitten vastaan ongelma, mitä ovaalin keskelle.
Sain viime viikolla unelmien laitteen  itselleni eli Cricut  expressionin, joka on sähköinen leikkuri.
Laitteeni on käytetty, mutta se ei minua haittaa... olen vain aivan innoissani uudesta lelustani. Kiitos Heidi, tästä uskomattomasta tilaisuudesta!

Halusin sitten testailla myös tätä hankintaani.
Mukana tuli kasetti, jossa on mm. kirjaimet ja numerot.
Kävinpä sitten myös paikallisessa liikkeessä, josta löytyi tarrataustaista helmiäistä paperia. Siitäpä se ajatus sitten lähti; kun kerran tuo paperi toimi kuin unelma vanhan Cuttikseni ja stanssieni kera, niin miksi ei myös Cricutilla :)
Ja niinhän siinä kävi, että kaikki toimi toivotulla tavalla; leikkasin siis Cricutillani numerot 5 ja 0 halutussa koossa.
Näin minulla oli korttiini täydellisen kokoiset numerotarrat mieleisessä värissä.
Numerot siis liimasin ovaalin keskelle, ja ovaalin korttipohjaan.

Nyt tuli sitten se minulle haastavin kohta; kenelle tämä kortti on menossa... ei aavistustakaan...
Kaivelin esille kaikenlaisia koristeita... kukkasia, pitsiä, nauhaa, helmiä,heteitä...

Huoh...asettelin kukkasia pitsin ( vuosia sitten ostettua hieman rypytettyä) päälle...sitten siis heteitä sinne ja tänne...ruskea rusetti... helmikoristeet kumpaankin reunaan tuomaan keveyttä.
Yläosa kaipasi vielä jotakin... ainakin minun mielestäni ja sinne sitten liimasin isohkon ruskean kukkasen,joka on pyörinyt kukkarasiassani yksinäisenä vaikka kuinka ja kauan...ei pyöri enää :D

Siinäpä se... kortti jemmalaatikkoon odottamaan kenelle päätyy...minä en sitä vielä tiedä. Onpahan kerrankin varalla kortti, jos tulee tarve onnitella.
Mutta onko kortissa liikaa koristeita... vai liian vähän... vai onko koristeet vain yksinkertaisesti vääränlaiset...en oikein taas pääse itse selville... jokin kaihertaa mieltäni.

Mukavaa viikonloppua toivotellen

Ritva Vihreästä talosta

Syntymäpäiväkortti

Korttien tekeminen oli hetken aikaa tuskallisen tuntuista, mutta kun on pakko tehdä kortti tiettyä tarkoitusta varten, ei auta jäädä kovin pitkäksi aikaa miettimään ja haaveilemaan.

Liekö edellisen postauksen testaukset herättäneet taas kipinän vai mistä se löytyi - ehkä se lopullinen kipinä oli Graphic 45:n Secret Garden sarjan Beautiful Blooms-paperi.
Pyörittelin paperia käsissäni kerran jos toisenkin ja mietin että miten tätä hennoo mennä leikkaamaan...no rohkaisin mieleni ja leikkasin palasen joka sopii 15x15 cm korttipohjaan.
Ja taas mietin :)
Lähes huomaamattani olin ottanut sakset ja alkanut niillä ressata palasen reunoja. Siitä sitten luontevasti siirryinkin inkkaamaan reunat Distress Inkin Vintage Photolla.

Seuraava huomio olikin se, että yksi kulma paperista oli käpristynyt - mitäs sille voisi tehdä?
Niinpä sitten aloin kieputtaa paperia rullalle - ahaa, tämä näyttää aika kivalle.Aloin innostua :)
Seuraavaksi sitten leikkasin pienen pienen palasen, jonka sovitin käperretyn kulman alle. Se oli siinä sen paikka... liimasin palasen isompaan palaan kiinni.

No, entä sitten koristelut?
Paperi on niin kaunis itsessään, että tuntuu ettei se kaipaa oikein mitään koristuksekseen, mutta kun olen käynyt katsomassa mm. täällä, niin huomaa, että koristeitakin voi käyttää ja aika runsaastikin. Toki on makuasia, käyttääkö vai ei. Nyt sitten itse päädyin käyttämään koristeita :)

Ja tässä on tulos ...

Ensin asettelin valkoisen pienen kakkupaperin keskelle...ja sen jälkeen olikin tuskainen miettiminen taas kerran, että mitä muuta.

Kukkia tietenkin, mutta minkä värisiä... kukkavarastoni ovat melko vajavaiset, mutta niin sieltä vain löytyivät nuo kaksi herkän sävyn ruusua, joille sitten oli etsittävä vielä seuraa. Kokeilin kirkasta oranssia  -ihan totta!! - eikä sekään ehkä olisi ollut hullumpi vaihtoehto, mutta yön yli mietittyäni,päädyin tuohon luonnonvalkoiseen ruusuun. Lisäksi tietysti helminauhaa -yllätys, yllätys - ja noita toisia helmikoristeita, samoin kuin kukkavarsia kieputettuina...ja alaosaan kartonkileike Heidin Korttipajasta.

Tässä kuvassa näkyy tuo yläreunassa oleva rullaus.Toiseen reunaan sitten laitoin Priman "Say it in studs" kiekurakoristeen vintage-metallin värisenä. Tuo kiekura on aika isokokoinen, joten siitä voi leikata sopivan kokoisia koristeita. Nappasin samasta koristeesta yhden tuommoisen "napin" tuonne yläkulmaan.

Tässä kuvassa näkyy Heinikasta ostamani pieni linturiipus, jonka asettelin kiekuran jatkoksi.

Lopuksi sitten liimasin myös kortin takakanteen tuota ihanaa paperia, leimailin Onnea-tekstin ja asettelin sen luonnon valkoisen pitsin päälle. Siinäpä se sitten olikin - tämä taas kerran ihan erityiselle ihmiselle menevä korttini :)

Mukavaa sunnuntaipäivää  toivottelee

Ritva Vihreästä talosta